YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF Free Download

Name: YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF
Author: Micheal Shields

1 / 37

1 views•37 pages

YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF Free Download

YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF free Download. Think more deeply and widely.

YRITYKSEN HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKE-

RUUN OPTIMOINTI

Minttu Tiainen

Opinnäytetyö AMK

Kevät 2025

Energiatekniikan tutkinto-ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ

Oulun ammattikorkeakoulu

Energiatekniikan tutkinto-ohjelma

Tekijä: Minttu Tiainen

Opinnäytetyön otsikko: Yrityksen hiilijalanjäljen laskeminen ja tiedonkeruun opti-

mointi

Työn ohjaaja: Tilly Andersson, Nuutti Yliniitty

Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2025

Sivumäärä: 37 + 2 liitettä

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin Euroopan unionin asettamiin yritysten kestä-

vyysraportoinnin direktiiveihin ja standardeihin. Työssä tutustuttiin lainsäädän-

nössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä voimassa oleviin protokolliin. Tarkoituk-

sena oli selvittää, onko toimeksiantaja kestävyysraportointivelvollinen. Työn ta-

voitteena oli tehdä toimeksiantajalle hiilijalanjälkilaskuri, jolla voitaisiin laskea toi-

meksiantajan vuosittaiset scope 1-, 2- ja 3-päästöt.

Laskuri tehtiin toimeksiantajan antaman datan perusteella heidän tarpeidensa

mukaisesti. Laskennan pohjana käytettiin Suomen Ympäristökeskuksen kehittä-

mää Y-HIILARI – työkalua. Laskennassa hyödynnettiin eri lähteiden päästöker-

toimia. Kasvihuonekaasupäästöt laskettiin hiilidioksidiekvivalentteina, jotta kaa-

suista saatiin keskenään vertailukelpoisia.

Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi hiilijalanjälkilaskuri, jolla laskettiin toimeksi-

antajan vuoden 2024 kokonaispäästöjen olevan melkein 60 tonnia CO2ekv. Las-

kuri on koottu niin, että sitä voidaan jatkossa käyttää vuosittaisten päästöjen tai

yksittäisten projektien päästöjen laskemiseen. Vuoden 2024 kokonaispäästöistä

tehtiin päästövähennystiekartta, jonka tarkoituksena on näyttää toimeksiantajalle

helpoimmat päästövähennyskohteet. Tiedonkeruuta optimoitiin tekemällä tiedon-

keruulomakkeita toimeksiantajan toimittajille. Niiden avulla voidaan jatkossa ke-

rätä yksityiskohtaisempaa dataa eikä laskurissa tarvitse tehdä oletuksia.

Työssä todettiin, että uudistunut lainsäädäntö parantaa yritysten päästölasken-

nan tarkkuutta. Yritysten on hyvä tehdä kattavaa päästölaskentaa, vaikka eivät

suoraan olisivatkaan siihen lakivelvollisia. Toimeksiantaja voi vähentää kokonais-

päästöjään yli 60 % vaihtamalla dieselin uusiutuvaan dieseliin ja yleissähkön hii-

lineutraaliin sähkösopimukseen.

ABSTRACT

Oulu University of Applied Sciences

Degree Program in Energy Engineering

Author: Minttu Tiainen

Title of thesis: Calculation of Company’s Carbon Footprint and Optimisation of

Data Collection

Supervisor: Tilly Andersson, Nuutti Yliniitty

Term and year when the thesis was submitted: Spring 2025

Number of pages: 37 + 2 appendices

In this thesis, the directives and standards set by the European Union for corpo-

rate sustainability reporting were studied. The aim of the thesis was to create ja

carbon footprint calculator for the client to calculate annual scope 1-, 2- and 3-

emissions and to be used in the future.

The emissions were calculated and an emission reduction map of the total emis-

sions for 2024 was produced to show the client the easiest emission reduction

targets. The data collection was optimised by creating data collection forms to

allow further refinement of the calculation.

The thesis found that the reformed legislation makes the calculations of emissi-

ons more transparent. The client’s carbon footprint was calculated to be almost

60 000 kg CO2eq. By switching from diesel to renewable diesel and the electricity

to a carbon-neutral electricity contract, the client can reduce its overall emissions

by more than 60 %.

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ..................................................................................................... 2

ABSTRACT ........................................................................................................ 3

SISÄLLYS .......................................................................................................... 4

SANASTO .......................................................................................................... 5

1 JOHDANTO ................................................................................................. 6

2 EUROOPPALAINEN KESTÄVYYSRAPORTOINTI ..................................... 7

2.1 Eurooppalainen kestävyysraportointidirektiivi ..................................... 7

2.2 Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit ................................. 10

3 HIILIJALANJÄLKI JA GHG-PROTOKOLLA ............................................... 12

3.1 ISO 14067 -Standardi ....................................................................... 12

3.2 GHG-Protokolla ................................................................................ 13

3.2.1 Scope 1 ja 2 ......................................................................... 13

3.2.2 Scope 3 ................................................................................ 14

4 PROJEKTIN HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN ...................................... 16

4.1 Yrityksen omat kulkuneuvot ............................................................. 16

4.2 Sähkönkulutus .................................................................................. 17

4.3 Lämpöenergiankulutus ..................................................................... 19

4.4 Jätehuolto ......................................................................................... 20

4.5 Työmatkat ........................................................................................ 23

4.6 Alavirran kuljetukset ......................................................................... 25

4.7 Hiilijalanjälkilaskennan tulokset ........................................................ 26

5 PÄÄSTÖVÄHENNYSTIEKARTTA ............................................................. 28

6 YHTEENVETO JA POHDINTA .................................................................. 31

LÄHTEET ......................................................................................................... 33

LIITTEET .......................................................................................................... 37

SANASTO

CO2ekv Hiilidioksidiekvivalentti

CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive eli kestä-

vyysraportointidirektiivi

EU Euroopan Unioni

ESEF European Single Electronic Format eli eurooppalainen

yhtenäinen sähköinen raportointimuoto

ESG-raportti Kestävyysraportti, joka sisältää ympäristövaikutukset,

sosiaaliset ja hallinnolliset vaikutukset (environmental,

social, governance)

ESRS European Sustainability Reporting Standards ovat

CSRD:n mukaisia eurooppalaisia kestävyysraportointis-

tandardeja

GHG-protokolla Greehouse Gas Protocol eli kasvihuonekaasuprotokolla

GWP Global Warming Potential eli ilmastonlämpenemispo-

tentiaali

HVO Hydrotreated vegetable oil eli vetykäsitelty kasviöljy

IRO Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (impacts, risks, op-

portunities)

NFRD Non-Financial Reporting Directive on CSRD:tä edeltävä

EU:n direktiivi

Pk-yritys Pieni tai keskisuuri yritys

RTK Tulotonnikilometri

1 JOHDANTO

EU:n kestävyysraportoinnin lainsäädäntö päivittyy jatkuvasti, jonka myötä yritys-

ten raportointivelvollisuudet uudistuvat. Kaikki yritykset eivät ole lainsäädännön

mukaan raportointivelvollisia, mutta voivat joutua raportoimaan osana alihankin-

taketjua. Raportoinnin tiedonkeruuseen ja datan hallintaan tarvitaan selkeä pro-

sessi ja menetelmät.

OP:n suuryritystutkimuksen (2024, 5) mukaan 56 % vastanneista suuryrityksistä

on joutunut vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden ta-

kia. Osuus on kasvanut vuodessa 13 prosenttiyksikköä.

Tässä opinnäytetyössä lasketaan toimeksiantajan hiilijalanjälki vuodelta 2024 ja

selvitetään, mitä dataa tarvitaan ja mitä pitää raportoida, jotta lainsäädännön

asettamat vaatimukset täyttyvät. Työn tavoitteena on tehdä lainsäädännön mu-

kainen hiilijalanjälkilaskuri.

Työssä tutustutaan EU:n kestävyysraportoinnin standardeihin ja direktiiveihin

sekä tutkitaan raportoinnin mahdollisia tulevaisuuden muutoksia. Tietoperusta

keskittyy pääasiassa hiilijalanjäljen laskemiseen. Hiilijalanjälki lasketaan hyödyn-

täen toimeksiantajalta saatua dataa. Laskurin tulosten perusteella etsitään kei-

noja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Laskennan tarkentamiseksi tehdään tiedon-

keruulomakkeita alihankkijoille.

Opinnäytetyön toimeksiantaja on pohjoissuomalainen tukkuliike, joka tuottaa kes-

tävän kehityksen mukaisia ratkaisuja energiateollisuuden käyttöön. Toimeksian-

tajan on laskettava ja raportoitava hiilijalanjälkensä, koska se on osana raportoin-

tivelvollisten yritysten alihankintaketjua. Toimeksiantajan nimi on salassa pidet-

tävä.

2 EUROOPPALAINEN KESTÄVYYSRAPORTOINTI

EU:ssa yritysten toimintaa ohjailevat direktiivit ja standardit. Direktiivit ovat Eu-

roopan Unionin asettamia velvoitteita EU-maille. Maat hallitsevat itse lainsäädän-

töä, jolla tavoitteet saavutetaan. (Euroopan unioni s.a.) Standardit tarkentavat ja

yksityiskohtaistavat direktiivejä. Yritysten täytyy EU:n direktiivien mukaan ottaa

lisää vastuuta globaaleissa haasteissa. Talouden hyvinvoinnin lisäksi yritysten

täytyy huomioida ympäristövaikutukset sekä sosiaaliset ja hallinnolliset vaikutuk-

set. Jotta yritysten negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia voidaan seurata, yritykset

tekevät kestävyysraportin eli ESG-raportin. (Taloushallintoliitto s.a. a.)

Eurooppalaisen kestävyysraportoinnin käsittely tässä työssä on tärkeää, jotta tie-

detään, millaisia ohjeita toimeksiantajan on seurattava raportoinnissaan. Toimek-

siantajan on tiedettävä, milloin raportointi on aloitettava ja millaisia asioita rapor-

toinnin täytyy pitää sisällään. Tässä luvussa tarkastellaan oleellisia EU-alueella

voimassa olevia kestävyysraportointivelvoitteita ja niiden merkitystä toimeksian-

tajalle.

2.1 Eurooppalainen kestävyysraportointidirektiivi

CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on eurooppalainen kestä-

vyysraportointidirektiivi, jossa yritysten on raportoitava vastuullisuudestaan sekä

vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Direktiivi astui voimaan 5.1.2023. CSRD

korvaa vuonna 2014 voimaan tulleen Non-Financial Reporting Directive -direktii-

vin (NFRD). (European Commission 20.12.2023.) CSRD koskee suurempaa

joukkoa yrityksiä kuin NFRD ja tarkentaa raportointivaatimuksia (European Com-

mission s.a).

Organisaatioiden raportoiminen alkaa portaittain. Ensimmäisenä raportoinnin

aloittavat yli 500 henkeä työllistävät yritykset, jotka ovat raportoineet NFRD:n mu-

kaisesti. Raportointi tehdään vuoden 2025 keväällä vuoden 2024 tilikaudesta.

Seuraavaksi raportoivat suuret yritykset vuonna 2026 vuoden 2025 tilikaudesta.

Suuriksi yrityksiksi lasketaan ne, joilla toteutuu kaksi näistä kolmesta ehdosta:

1. liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa

2. yli 250 työntekijää tilikauden aikana

3. tase yli 25 miljoonaa euroa.

Keväällä 2027 raportoinnin aloittavat listatut, eli julkiseen pörssiin kuuluvat, pk-

yritykset vuoden 2026 tilikaudesta. Viimeisenä raportoinnin aloittavat EU:n ulko-

puoliset yritykset, joiden nettoliikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa ja

joilla on joko tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:ssa.

Suurin osa EU:n pk-yrityksistä eivät ole listattuja, joten ne eivät lain mukaan ole

velvollisia tekemään kestävyysraportointia. Ne voivat joutua kuitenkin raportoi-

maan epäsuorasti. Jos pk-yritys tuottaa tuotteita tai palveluita raportointivelvolli-

sille yrityksille, ovat ne myös velvollisia raportoimaan, sillä raportointivelvollisuus

koskee yrityksen koko arvoketjua. Tytäryhtiöt ovat velvollisia raportoimaan emo-

yhtiöilleen, vaikka eivät kuuluisi CSRD:n piiriin. Vaikka pk-yritysten kestävyysra-

portointi onkin tällä hetkellä vapaaehtoista, raportointivelvollisuudet voivat tule-

vaisuudessa laajentua. (Taloushallintoliitto s.a. b.)

CSRD on tarkempi ja laajempi kuin NFRD. NFRD:n alaisten yritysten oli raportoi-

tava ei-taloudellisista tiedoista ja siitä, millaisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla

oli ympäristöasioihin, sosiaalisiin ja työntekijöihin vaikuttaviin asioihin, ihmisoi-

keuksiin sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan. Raportin täytyi sisältää kuvaus

liiketoimintamallista, toimintaperiaatteista ja niiden tuloksista, riskeistä sekä tulo-

sindikaattoreista. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU-neu-

voston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konser-

neilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta kos-

kevien tietojen julkistamisen osalta, L 330/4–5.)

CSRD tarkentaa NFRD:n raportointia lisäämällä vaatimuksen kaksoisolennaisuu-

den arvioinnista. Arvioinnissa on selvitettävä yrityksen toiminnan vaikutukset ym-

päristöön ja yhteiskuntaan ja niiden taloudelliset vaikutukset yritykseen. Kuva 1

havainnollistaa kaksinkertaisen olennaisuuden (kaksoisolennaisuuden) periaa-

tetta. Lisäksi raportointia täydennetään vaatimuksella kuvata yrityksen lyhyen,

keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet.

KUVA 1. Kaksinkertaisen olennaisuuden periaate (EcoOnline 13.7.2023)

Alla olevaan taulukkoon 1 on koottu muita direktiivien keskeisimpiä eroja (Euroo-

pan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, asetuksen (EU)

537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin

2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta, L 322/24).

TAULUKKO 1. NFRD:n ja CSRD:n erot (Euroopan parlamentin ja neuvoston di-

rektiivi (EU) 2022/2464, asetuksen (EU) 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, di-

rektiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyys-

raportoinnin osalta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU-

neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja kon-

serneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta

koskevien tietojen julkistamisen osalta, L 330/4-5)

2.2 Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

ESRS eli European Sustainability Reporting Standards ovat CSRD:n mukaisia

eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja Euroopan unionissa toimiville or-

ganisaatioille. ESRS on tullut voimaan vuoden 2023 alussa. Standardien tavoit-

teena on läpinäkyvöittää organisaatioiden kestävyysraportointia sekä estää vi-

herpesua. (EcoOnline 28.12.2023.) ESRS-standardeja on yhteensä 12 ja ne kos-

kevat kaikkia CSRD-direktiivin piirissä olevia yrityksiä. Standardit voidaan jakaa

kahteen eri ryhmään seuraavanlaisesti (Komission delegoitu asetus (EU)

2023/2772; Liite 1):

1. Monialaiset standardit

- Yleiset vaatimukset (ESRS 1)

- Yleiset tiedot (ESRS 2)

2. Aihekohtaiset standardit (ESG)

- Ilmastonmuutos (ESRS E1)

- Pilaantuminen (ESRS E2)

- Vesivarat ja merten luonnonvarat (ESRS E3)

- Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (ESRS E4)

- Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)

- Oma työvoima (ESRS S1)

- Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)

- Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)

- Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)

- Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

Kehitteillä on myös kolmas ryhmä, alakohtaiset standardit. Niissä käsitellään tie-

tyn alan yrityksille oleellisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (IRO).

(EcoOnline 38.12.2023.) Alakohtaiset standardit ovat seuraavanlaisia (EFRAG

s.a.):

3. Alakohtaiset standardit

- Öljy ja kaasu

- Hiili, louhokset ja kaivostoiminta

- Maantiekuljetus

- Maatalous, viljely ja kalastus

- Moottoriajoneuvot

- Energiantuotanto ja huoltopalvelut

- Elintarvikkeet ja juomat

- Tekstiilit, asusteet, jalkineet ja korut

Jokaisen standardin kohdalla tehdään olennaisuusarviointi. Poikkeuksena on

ESRS 2 eli yleiset tiedot, ESRS E1 eli ilmastonmuutos ja ESRS S1 eli oma työ-

voima, joista raportoidaan aina. Yritys arvioi, onko standardi vaikutukseltaan or-

ganisaatiolle oleellinen. Vaikutus on oleellinen, jos se vaikuttaa joko positiivisesti

tai negatiivisesti ihmisiin tai ympäristöön. (Komission delegoitu asetus (EU)

2023/2772, 10/284.)

3 HIILIJALANJÄLKI JA GHG-PROTOKOLLA

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kasvihuonekaasujen kokonaismäärää. Hiilijalanjäljen

voi laskea esimerkiksi ihmiselle tai yritykselle. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy

mm. energian käytöstä, liikenteestä, palveluista, tuotteista ja jätteiden käsitte-

lystä. (Valli 8.6.2023.)

Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2),

metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), fluorihiilivety (HFC), perfluorihiilivety (PFC) ja

rikkiheksafluoridi (SF6) (WBCSD & WRI 2004, 3).

Hiilijalanjäljen mittayksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia (CO2ekv), jolla

vertaillaan eri kasvihuonekaasuja niiden ilmastonlämpenemispotentiaalin (GWP)

perusteella. Kaasujen määrät muunnetaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia,

jolla on sama ilmastonlämpenemispotentiaali. (Eurostat s.a.)

Tässä luvussa tutustutaan standardeihin ja protokolliin, jotka ohjaavat hiilijalan-

jäljen laskentaa. Tämän työn kannalta on merkityksellistä tietää, miten kasvihuo-

nekaasupäästöt luokitellaan ja lasketaan.

3.1 ISO 14067 -Standardi

ISO 14067 -standardi on kansainvälinen standardi, joka kuuluu ISO 14060 -stan-

dardisarjaan. Standardisarjan tarkoitus on läpinäkyvöittää kasvihuonekaasujen

laskemista ja raportointia. ISO 14067 -standardi määrittelee hiilijalanjäljen laske-

miselle vaatimukset ja ohjeet tuotteen koko elinkaarelle. Hiilijalanjälkilasken-

nassa lasketaan kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat hiilidioksidiekvivalent-

teina. Standardi käsittelee vain yhtä vaikutusluokkaa, ilmastonmuutosta. Hiilija-

lanjäljen laskenta auttaa yrityksiä ymmärtämään tuotteidensa ja palveluidensa il-

mastovaikutukset ja löytämään suurimmat päästölähteensä. (SFS-EN ISO

14067:2018.)

3.2 GHG-Protokolla

GHG-protokolla (engl. Greenhouse Gas Protocol) on kansainvälisesti käytetty

standardi kasvihuonekaasujen mittaamiseen ja raportointiin, joka jakaa päästöt

kolmeen eri luokkaan: scope 1, 2 ja 3 (Ecobio 6.7.2023). ESRS vaatii GHG-pro-

tokollan mukaista raportointia. Päästöjen huolellinen luokittelu varmistaa sen,

ettei päästöjä lasketa moneen kertaan (WBCSD & WRI 2004, 25). Kuvassa 2 on

esitettynä päästöjen scope 1-, 2- ja 3-luokittelu.

KUVA 2. Scope 1, 2 ja 3 ja niiden päästöt (WBCSD & WRI 2011, luku 1 ja 5)

3.2.1 Scope 1 ja 2

Scope 1 sisältää suoraan yrityksen toiminnasta muodostuvat kasvihuonekaasut.

Scope 1 -päästöjä on kaikista helpointa hallita. Ne voidaan jakaa neljään eri ryh-

mään seuraavanlaisesti (WBCSD & WRI 2004, 27):

1. Oma energiantuotanto

- Sähkön, lämmön ja höyryn tuotanto

2. Prosessipäästöt

- Materiaalien valmistus

- Jätteiden käsittely

3. Polttoaineenkulutus

4. Yrityksen omista kulkuneuvoista aiheutuvat päästöt

5. Hajapäästöt, esimerkiksi

- Laitevuodot

- Ilmastointilaitteiden HFC-päästöt

- Kaasun kuljetuksen metaanivuodot.

Scope 2 sisältää ostetun energian kuluttamisesta aiheutuneet päästöt käytettä-

essä energiaa yrityksen omissa laitteissa. Scope 2 -päästöt ovat epäsuoria pääs-

töjä. Monille yrityksille ostettu energia on yrityksen yksi suurimmista päästöläh-

teistä ja myös merkittävin mahdollisuus vähentää päästöjä. Yritykset voivat vä-

hentää sähkönkäyttöään valitsemalla energiatehokkaampia ratkaisuja. Päästöjä

voi myös vähentää valitsemalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.

(WBCSD & WRI 2004, 27.)

3.2.2 Scope 3

Scope 3 sisältää kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityk-

sen toiminnasta, mutta päästölähteet eivät ole yrityksen omistuksessa. Scope 3

-päästöt voidaan jakaa ylä- ja alavirtaan. (Ecobio 6.7.2023.)

Ylävirtaan kuuluvat tuotteiden tai palveluiden epäsuorat päästöt siihen asti, kun

se luovutetaan raportoitavalle yritykselle. Ylävirran päästöt voidaan jakaa kah-

deksaan eri kategoriaan seuraavanlaisesti (WBCSD & WRI 2011, 32):

1. ostetut tuotteet ja palvelut

2. tuotantohyödykkeet

3. polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta, jotka eivät kuulu scope

1- tai 2-päästöihin

4. ylävirran kuljetus ja jakelu

5. toiminnassa syntyvä jäte

6. työmatkat

7. työntekijöiden työmatkaliikenne

8. ylävirran vuokrattu omaisuus.

Alavirtaan kuuluvat tuotteiden tai palveluiden epäsuorat päästöt sen jälkeen, kun

se on luovutettu pois raportoivan yrityksen hallinnasta. Alavirran päästöt voidaan

jakaa seitsemään eri kategoriaan seuraavanlaisesti (WBCSD & WRI 2011, 32):

1. alavirran kuljetus ja jakelu

2. myytyjen tuotteiden jalostus

3. myytyjen tuotteiden käyttö

4. myytyjen tuotteiden loppukäsittely

5. alavirran vuokrattu omaisuus

6. franchise-toiminta

7. sijoitukset.

4 PROJEKTIN HIILIJALANJÄLJEN LASKEMINEN

Projektin hiilijalanjäljen laskeminen aloitettiin tarkastelemalla toimeksiantajalta

saatua dataa vuodelta 2024. Toimeksiantajan kanssa sovittiin yhdessä, mitkä

päästöt sisällytettiin laskentaan. Scope 1 -päästöihin laskettiin yrityksen omista

kulkuneuvoista aiheutuneet päästöt. Scope 2 -päästöihin laskettiin ostetun säh-

kön sekä lämmön käytöstä aiheutuneet päästöt. Scope 3 -päästöistä laskettiin

jätteiden käsittelystä, työmatkoista ja alavirran kuljetuksista aiheutuneet päästöt,

sillä ne ovat toimeksiantajan merkittävimpiä epäsuoria päästölähteitä. Lasken-

nassa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää Y-HIILARI – työ-

kalua. Tässä luvussa esitetään toimeksiantajan scope 1-, 2- ja 3-päästöjen las-

kenta ja tulokset. Taulukossa 2 on yhteenveto laskennan datalähteistä ja niiden

yhteyksistä scopeihin.

TAULUKKO 2. Laskennan datalähteet ja yhteydet scopeihin

4.1 Yrityksen omat kulkuneuvot

Toimeksiantaja toimitti datan vuoden 2024 omissa kulkuneuvoissa käytetyistä

polttoaineista. Polttoaineiden päästökertoimet otettiin Yhdistyneen kuningaskun-

nan hallituksen kasvihuonekaasujen muuntokerroin -tiedostosta (UK Govern-

ment GHG Conversion Factors for Company Reporting 2024). Polttoaineiden lit-

ramäärät kerrottiin päästökertoimien kanssa, jolloin saatiin laskettua hiilidioksi-

diekvivalenttikilot alla olevaan taulukkoon 3. Lasketut päästöt sisältävät vain polt-

toaineen käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Laskennassa ei ole otettu

huomioon polttoaineiden elinkaaripäästöjä.

TAULUKKO 3. Käytetyt polttoaineet ja niiden päästökertoimet vuodelta 2024 (UK

Government GHG Conversion Factors for Company Reporting 2024)

4.2 Sähkönkulutus

Toimeksiantajan sähkönkulutus vuonna 2024 oli 154 593 kWh. Sähkötyyppiä ei

eritelty, joten laskennassa käytettiin yleissähkön päästökerrointa. Sähkön pääs-

tökerroin laskettiin Tilastokeskuksen julkaisemien Suomen keskimääräisen säh-

köntuotannon kertoimien keskiarvosta vuosilta 2021–2023. Kertoimet ovat viiden

vuoden liukuvia keskiarvoja. Päästökertoimeksi saatiin 78,8 kg/MWh, joka sisäl-

tyy scope 2 -päästöihin.

Tilastokeskuksen (2023) mukaan, vuonna 2023 Suomen yleissähköstä 52,3 pro-

senttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö

ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä, mutta ne aiheuttavat epäsuoria elinkaari-

päästöjä. Epäsuorien päästöjen laskennassa käytettiin IPCC:n raportin mukaisia

mediaanipäästökertoimia tuuli-, vesi- ja ydinvoimalle sekä aurinkosähkölle. Alla

olevassa taulukossa 4 on esitetty uusiutuvien energialähteiden päästökertoimet

hiilidioksidiekvivalentteina. Sähkönkulutuksen päästöjä voidaan tarkentaa mah-

dollisilla sähköyhtiön itse laskemilla päästökertoimilla.

TAULUKKO 4. Uusiutuvien energialähteiden elinkaaripäästöt (IPCC 2014)

Yleissähkön epäsuora päästökerroin laskettiin elinkaaripäästöjen avulla, mikä on

esitetty taulukossa 5. Epäsuoran päästökertoimen laskennassa kerrottiin ensin

sähköntuotannon jakaumat uusiutuvien energialähteiden elinkaaripäästöillä. Mui-

den uusiutuvien energialähteiden, fossiilisten polttoaineiden ja turpeen elinkaari-

päästöjen oletettiin olevan noin 10 prosenttia sähköntuotannon suorasta päästö-

kertoimesta, joten niiden jakauma laskettiin kertomalla sähköntuotannon ja-

kauman ja sähkön suoran päästökertoimen tulo 10 prosentilla. Samaa oletusta

on käytetty myös Y-HIILARI – työkalussa. Summaamalla epäsuorien päästöker-

toimien osuudet saatiin yleissähkön epäsuoraksi päästökertoimeksi 13,5 CO2ekv

(kg/MWh).

TAULUKKO 5. Sähköntuotannon jakauma ja epäsuoran päästökertoimen las-

kenta (IPCC 2014; Suomen ympäristökeskus 2022; Tilastokeskus 2023)

Sähkönkulutuksen hiilijalanjälki laskettiin kertomalla sähkönkulutus sähkön suo-

ralla sekä epäsuoralla päästökertoimella. Tulokset on esitetty alla olevassa tau-

lukossa 6.

TAULUKKO 6. Sähkönkulutuksen scope 2- ja 3-päästöt

4.3 Lämpöenergiankulutus

Lämmitykseen käytettiin polttoaineena puupellettiä 77,93 tonnia. Puupelletin läm-

pöarvo on noin 5 kWh, joten lämmönkulutus laskettiin seuraavanlaisesti (Motiva

Oy 2012, 3):

󰇛󰇜

 󰇛󰇜

 

 

  

Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaan (2024) puupelletin CO2-päästö-

kerroin on 112 kg/MJ. Puupelletit ovat bioperäisiä, joten niiden hiilidioksidipääs-

töjä ei sisällytetty laskentaan. Laskennassa käytettiin VTT:n julkaisun (2006) mu-

kaisia suosituksia metaanin ja dityppioksidin päästökertoimiksi. Biomassan CH4-

päästökertoimena käytettiin 0,000002 kg/MJ ja N2O-päästökertoimena 0,000003

kg/MJ. Metaanin sadan vuoden keskimääräinen ilmastonlämpenemispotentiaali

(GWP100) on 28 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin ja dityppioksidin

GWP100 on 265 kertaa voimakkaampi. Metaanin ja dityppioksidin hiilidioksi-

diekvivalentti laskettiin seuraavanlaisesti:

  󰇡

󰇢󰇡

󰇢  

 



  



Seuraavaksi laskettiin, kuinka monta kiloa hiilidioksidiekvivalentteja syntyi puu-

pellettien käytöstä:

  󰇛󰇜󰇡

󰇢󰇛󰇜

  

   

4.4 Jätehuolto

Toimeksiantaja ilmoitti vuoden 2024 jätemääränsä kiloina sekä litroina. Litrat

muutettiin kiloiksi materiaalin tiheyden avulla. Litroina ilmoitettiin polttokelpoinen

jäte, energiajäte, pahvi sekä vaarallinen jäte. HSY:n (s.a.) raportin mukaan ener-

giajätteen tiheys on 0,024 kg/l sekä pahvin tiheys on 0,15 kg/l. Polttokelpoisen

jätteen tiheyden oletettiin olevan sama kuin energiajätteen. Vaarallisen jätteen

tiheyden oletettiin olevan 1 kg/l. Näin voi olettaa, jos vaarallinen jäte on neste-

mäistä. Jätteen koostumuksesta ei ole tietoa, joten tämä on hyvin karkea arvio.

(EPA, 2019.) Jätehuollon päästölaskentaa voidaan tarkentaa kysymällä jäteyhti-

öltä jätteiden käsittelytavoista sekä jätteiden tiheyksistä. Jätteiden päästökertoi-

met vaihtelevat jätteiden käsittelytapojen mukaan.

Jätteiden käsittelystä syntyneet päästöt laskettiin päästökertoimien avulla. Jätteet

joko kierrätetään, poltetaan tai loppusijoitetaan kaatopaikalle. Toimeksiantajan

jätteiden käsittelystä ei ollut tarkempaa tietoa, joten jätteiden käsittelytavat oletet-

tiin yleisten käytäntöjen mukaisiksi. Päästökertoimet arvioitiin käsittelytavan mu-

kaan. Vaarallisen jätteen päästökerroin haettiin Tilastokeskuksen polttoaineluoki-

tus Excel-tiedostosta (2025). Villajätteen oletettiin olevan lasivillaa ja sen päästö-

kerroin haettiin Ecofyksen raportista (2009). Muiden jätteiden päästökertoimet

haettiin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kasvihuonekaasujen muunto-

kerroin -tiedostosta (2024). Päästökertoimet on esitetty alla olevassa taulukossa

TAULUKKO 7. Jätteiden päästökertoimet (Ecofys 2009; Tilastokeskus 2025; UK

Government GHG Conversion Factors for Company Reporting 2024)

Jätteiden käsittelyn kokonaispäästöt laskettiin kertomalla jätteiden määrä pääs-

tökertoimella. Litroina mitatut jätteet kerrottiin ensin tiheydellä, jonka jälkeen

päästökertoimella. Alla olevassa taulukossa 8 on esitetty jätteiden kokonaispääs-

töt.

TAULUKKO 8. Jätteiden käsittelyn kokonaispäästöt

Jätteiden käsittelyn lisäksi laskettiin jätteiden kuljetuksesta syntyneet päästöt.

Toimeksiantajan jätteitä kuljetettiin kahdesta eri kiinteistöstä, joista on matkaa

kierrätyspaikalle 1,6 kilometriä ja 16,2 kilometriä. Jäteyhtiön käyttämästä

ajoneuvosta ei ollut tietoa, joten sen oletettiin olevan 15 tonnin jakelukuorma-

auto. Auton päästökerroin otettiin Suomen ympäristökeskuksen infrarakentami-

sen päästötietokannan taustaraportista (2025), jossa 50 prosentin täyttöasteella

maantiellä ajavan jakelukuorma-auton päästökertoimen on kerrottu olevan 117

g/tkm. Päästökerroin sisältää dieselin hankinnasta syntyneet päästöt. Täyttöas-

teeksi valittiin 50 prosenttia siitä syystä, että se kattaa sekä jätteet hakevan tyhjän

auton päästöt että takaisin ajavan täyden auton päästöt.

Laskennassa kerrottiin kierrätyspaikan etäisyys ja kuorman painon tulo auton

päästökertoimella, jolloin tulokseksi saatiin kuljetuksen kokonaispäästöt. Alla ole-

vassa taulukossa 9 on ensimmäisen kiinteistön jätteiden kuljetuksista aiheutu-

neet kokonaispäästöt.

TAULUKKO 9. Ensimmäisen kiinteistön jätteiden kuljetuksien kokonaispäästöt

Alla olevassa taulukossa 10 on toisen kiinteistön jätteiden kuljetuksista aiheutu-

neet kokonaispäästöt.

TAULUKKO 10. Toisen kiinteistön jätteiden kuljetuksien kokonaispäästöt

4.5 Työmatkat

Työmatkat sisältävät työntekijöiden kulkemat matkat kodin ja työpaikan välillä

sekä muut matkat, joista toimeksiantaja on maksanut kilometrikorvauksia.

Vuonna 2024 työntekijöiden matkoja kertyi 84 337,65 kilometriä. Autojen mal-

leista tai polttoaineiden tyypeistä ei ollut tietoa, joten niistä tehtiin oletuksia. Ole-

tukset perustuivat tilastoon siitä, kuinka paljon Suomessa oli henkilöautoja liiken-

nekäytössä käyttövoimittain vuonna 2024. Henkilöautojen määrä käyttövoimittain

on esitetty taulukossa 11. Polttoaineiden osuuksien tarkkuutta voidaan lisätä tie-

dustelemalla työntekijöiltä työmatkoissa käytettyjä polttoaineita.

TAULUKKO 11. Vuoden 2024 henkilöautojen määrä käyttövoimittain ja prosent-

tiosuudet (Autoalan Tiedotuskeskus 2024)

Käyttövoimia ovat myös metaani, etanoli sekä muut (esimerkiksi tuntemattomat

käyttövoimat), mutta ne on rajattu laskennasta pois, koska niiden osuudet ovat

pieniä. Taulukossa 11 näkyvien tilastojen perusteella voitiin olettaa, että kilometrit

ajettiin näillä prosenttiosuuksilla. Prosenttiosuuksien avulla laskettiin, kuinka

monta kilometriä työmatkoja ajettiin milläkin käyttövoimalla. Ajetut kilometrit ja-

kautuivat seuraavanlaisesti:

Bensiini: 55 138 km

Diesel: 20 444 km

Sähkö: 3 633 km

Ladattava hybridi: 5 123 km

Polttoaineiden päästökertoimet otettiin Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen

kasvihuonekaasujen muuntokerroin -tiedostosta, joka sisältää eri päästökertoi-

met eri kokoisille autoille. (UK Government GHG Conversion Factors for Com-

pany Reporting, 2024). Autojen malleista ei ollut tietoa, joten autojen oletettiin

olevan keskikokoisia. Keskikokoisen bensiiniauton moottori on 1,4–2 litran kokoi-

nen ja dieselauton 1,7–2 litran kokoinen. Bensiinin ja dieselin päästöt kuuluvat

scope 3 -päästöihin, mutta sähkön päästöt lukeutuvat scope 2 -päästöihin. Hyb-

ridiautoille on omat päästökertoimet sähkölle sekä polttoaineelle. Taulukosta 12

nähdään käytetyt päästökertoimet.

TAULUKKO 12. Käyttövoimien päästökertoimet (UK Government GHG Conver-

sion Factors for Company Reporting 2024)

Näiden avulla laskettiin scope 3- ja 2-päästöt seuraavanlaisesti:

  󰇛󰇜

 

  

   



 

  

  󰇛󰇜

 

   

  





4.6 Alavirran kuljetukset

Kuljetukset sisältävät toimeksiantajan myyntirahdin kuljetukset asiakkaalle sekä

maantiekuljetuksella että lentokoneella. Toimeksiantaja ilmoitti kaikkien vuonna

2024 tehtyjen tavarakuljetusten painot, kilometrit sekä kohteet. Laskennassa ole-

tettiin, että kuljetukset tehtiin ulkomaille lentokoneella ja Suomeen maantiekulje-

tuksena. Poikkeuksena on yli 100 kilon kokoiset rahdit ulkomaille, jotka oletettiin

tehtävän maantiekuljetuksena. Maantiekuljetuksia oli vuoden 2024 aikana 38

kappaletta ja lentomatkoja 9 kappaletta.

Laskentaa suorittaessa ei ollut tietoa siitä, minkälaisella ajoneuvolla kuljetuksia

tehdään, joten ajoneuvon oletettiin olevan 15 tonnin jakelukuorma-auto 50 pro-

sentin kuormalla. Tämä on sama kuin jätehuollon kuljetuksiin valittu ajoneuvo.

Kuljetusten päästölaskenta tehtiin kertomalla päästökerroin 117 g/tkm jokaisen

matkan tonnikilometreillä eli kuorman tonnien ja matkan kilometrien tulolla. Yh-

teensä päästöjä maantiekuljetuksista syntyi 1199,67 kg CO2ekv.

Kuljetuksissa ja jätehuollossa oletettiin käytettävän yhdentyyppistä ajoneuvoa.

Päästölaskentaa voidaan tarkentaa kysymällä kuljetus- sekä jätehuoltoyhtiöltä li-

sätietoja ajoneuvosta. Liite 1 on tiedonkeruulomake, jota voidaan käyttää jäte-

huolto- sekä kuljetusyhtiöltä tarvittavan datan tiedusteluun.

Lentojen päästökertoimet laskettiin Finnairin rahtihiilijalanjälkilaskurin avulla.

Laskuriin sijoitetaan lähtö- ja saapumiskenttä sekä rahdin paino tonneina. Y-

HIILARI – työkalussa päästökertoimet on laskettu kotimaanlennolle, ulkomaan-

lennolle sekä kaukolennolle. Matkoiksi on valittu matkat Helsingistä Ouluun, Hel-

singistä Pariisiin sekä Helsingistä Tokioon. Laskuri kertoo lentojen aiheuttamat

hiilidioksidiekvivalenttikilot yhdelle tonnille rahtia. Laskurin avulla voi laskea pääs-

tökertoimen kilolle per yksi tonnikilometri. Tässä työssä käytettiin samaa mene-

telmää, jolloin laskurista saatiin laskettua seuraavanlaiset päästökertoimet:

Kotimaanlento < 1000 km: 0,738 kg/tkm CO2ekv

Ulkomaanlento n. 2000 km: 0,574 kg/tkm CO2ekv

Kaukolento > 5000 km: 0,463 kg/tkm CO2ekv

Toimeksiantajan kaikki ilmoittamat ulkomaanlennot sijoittuivat 1300–3300 kilo-

metrin päähän, joten päästökertoimeksi valittiin 0,574 kg/tkm CO2ekv. Kertomalla

päästökerroin tonnikilometreillä, saatiin laskettua lennoista syntyneet päästöt.

Yhteensä päästöjä lentorahdeista syntyi 467,95 kg CO2ekv.

Päästökertoimet eivät sisällä kerosiinin tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Y-HII-

LARI – työkalun käyttämät lähteet ovat maksullisia, joten niitä ei voitu tässä

työssä tarkistaa. Näin ollen lähteet otettiin suoraan Y-HIILARI – työkalusta. Ke-

rosiinin tuotannon päästökerroin on 0,50133 kg CO2/kg ja kerosiinin tiheys on

0,82 kg/l. Y-HIILARI – työkalussa lennoille on valittu lentokonetyypit: kotimaan-

lento ATR 72-500, ulkomaanlento A321-211 ja kaukolento A 330-300. Kotimaan-

lentokoneen kulutus on 0,48 l/RTK, ulkomaanlentokoneen 0,39 l/RTK ja kauko-

lentokoneen 0,25 l/RTK. Jokaiselle lennolle laskettiin kerosiinin tuotannosta ai-

heutuvat päästöt kertomalla päästökerroin, tiheys sekä kulutus matkan tonnikilo-

metreillä. Yhteensä päästöjä kerosiinin tuotannosta syntyi 130,71 kg CO2ekv.

4.7 Hiilijalanjälkilaskennan tulokset

Kokonaispäästöt laskettiin summaamalla scope 1-, 2- ja 3-päästöt yhteen. Alla

olevassa taulukossa 13 on esitetty toimeksiantajan kokonaispäästöt vuodelta

2024.

TAULUKKO 13. Toimeksiantajan vuoden 2024 kokonaispäästöt

Toimeksiantajan hiilijalanjälki vuodelta 2024 oli melkein 60 000 kg CO2ekv. Alla

olevassa kuvassa 5 on esitetty toimeksiantajan päästöjen jakautuminen vuonna

2024.

KUVA 5. Toimeksiantajan päästöjen jakautuminen vuonna 2024

Scope 1 -päästöt, eli toimeksiantajan suorat päästöt, muodostivat suurimman

osuuden kokonaispäästöistä. Yli kolmanneksen päästöistä muodostivat epäsuo-

rat scope 3 -päästöt. Scope 2 -päästöjen osuus oli pienin.

5 PÄÄSTÖVÄHENNYSTIEKARTTA

Päästövähennystiekartta on suunnitelma yrityksen päästöjen vähentämiseksi.

Tiekartta lisää ymmärrystä ja osaamista päästöasioissa sekä auttaa löytämään

helpoiten vähennettävissä olevia päästölähteitä. Tavoitteena voi olla päästöjen

vähentäminen tai kokonaan hiilineutraaliksi pääseminen. Päästövähennyksiä

voidaan tehdä kaikille päästöille yhteisesti tai scope 1-, 2- ja 3-päästöille erikseen.

Suunnitelmassa on otettava huomioon kustannustehokkuus ja realistiset aikata-

voitteet. (Semkin 2022.) Tässä työssä tarkastellaan vain päästöjen vähentämis-

mahdollisuuksia huomioimatta mahdollisia lisäkustannuksia tai aikarajoitteita.

Hiilijalanjälkilaskennan jälkeen aloitettiin päästövähennystiekartan laatiminen.

Ensin tarkasteltiin toimeksiantajan suurimpia päästölähteitä. Alla olevassa ku-

vassa 3 päästöt on esitetty päästölähteittäin.

KUVA 3. Scope 1-, 2- ja 3-päästöt päästölähteittäin

Kuvasta 3 nähdään, että toimeksiantajan suurimmat päästölähteet vuonna 2024

olivat omien kulkuneuvojen polttoaineiden päästöt, sähkönkulutuksen päästöt

sekä työmatkojen päästöt. Scope 1- ja 2-päästöjä on helpointa hallita, joten vä-

hennysten tekeminen keskittyi omien kulkuneuvojen polttoaineiden päästöihin.

Taulukossa 3 on esitetty toimeksiantajan omissa kulkuneuvoissa käytettävät polt-

toaineet, niiden päästökertoimet sekä lasketut kokonaispäästöt. Uusiutuvan

HVO-dieselin (hydrotreated vegetable oil) päästökerroin on 0,03558 kg CO2ekv/l

(UK Government GHG Conversion Factors for Company Reporting 2024). Vaih-

tamalla fossiilinen diesel uusiutuvaan HVO-dieseliin, dieselin käytöstä aiheutuvia

suoria päästöjä voidaan vähentää jopa 98,6 %. HVO-diesel sopii kaikkiin diesel-

moottoreihin ja sitä voidaan käyttää myös sekoittamalla fossiilisen dieselin

kanssa (Neste s.a.).

Seuraavaksi tarkasteltiin sähkönkulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Taulukosta 6

nähdään sähkönkulutuksesta aiheutuneet scope 2- ja 3-päästöt. Uusiutuvista

energialähteistä ja ydinvoimasta ei synny lainkaan suoria päästöjä, joten scope

2 -päästöt voidaan eliminoida kokonaan vaihtamalla yleissähkösopimus hiilineut-

raaliin sähköön. Tällöin sähköntuotannon jakauma muuttuu ja voidaankin olettaa,

että ydinvoima korvaa fossiilisten polttoaineiden osuuden kattaen 47,8 % säh-

köntuotannosta. Osuudet vaihtelevat eri sähköyhtiöiden sähkösopimuksissa.

Kertomalla osuudet elinkaaripäästöillä, uudeksi epäsuoraksi päästökertoimeksi

saatiin 13,8 kg/MWh. Kertomalla sähkönkulutus uudella päästökertoimella, scope

3 -päästöiksi saatiin 2133 kg CO2ekv. Vaikka epäsuorat päästöt hieman nouse-

vat, kokonaisuudessaan sähkönkulutuksesta syntyvät päästöt vähenevät 85 %.

Työmatkoista aiheutuneet päästöt ovat toimeksiantajan yksi suurimmista päästö-

lähteistä. Scope 3 -päästöjä on kuitenkin vaikea vähentää, sillä päästöjen aiheut-

tajat eivät ole toimeksiantajan omistuksessa. Työmatkoista aiheutuneita päästöjä

voidaan vähentää kehottamalla työntekijöitä käyttämään biopolttoaineita. Muita

scope 3 -päästöjä voidaan vähentää vaatimalla jäte- ja kuljetusyhtiön käyttämään

kuljetuksissaan biopolttoaineita tai vaihtamalla yhtiöt sellaisiin, jotka niin jo teke-

vät.

Vaihtamalla omien kulkuneuvojen polttoaine dieselistä HVO-dieseliin ja uusimalla

sähkösopimus yleissähköstä hiilineutraaliin, kokonaispäästöjä voidaan vähentää

jopa 62,8 %. Alla olevassa kuvassa 4 päästöt on esitetty ennen ja jälkeen pääs-

tövähennysten.

KUVA 4. Päästövähennystiekartta

6 YHTEENVETO JA POHDINTA

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lainsäädännön merkitys toimeksianta-

jan kestävyysraportoinnissa. Selvityksessä havaittiin, että toimeksiantajan on

vuosittain raportoitava scope 1-, 2- ja 3-päästöt, koska se on osana raportointi-

velvollista alihankintaketjua. Työn tuloksena syntyi lainsäädännön mukainen hii-

lijalanjälkilaskuri toimeksiantajan vuosittaisten kokonaispäästöjen laskemiseen.

Valmiilla laskurilla laskettiin toimeksiantajan vuoden 2024 scope 1-, 2- ja 3-pääs-

töt. Toimeksiantajan kokonaispäästöistä 46 % oli scope 1 -päästöjä, 23 % scope

2 -päästöjä ja 31 % scope 3 -päästöjä. Laskurin kehittämisen pohjana käytettiin

Suomen ympäristökeskuksen Y-HIILARI – työkalua.

Työn teoriaosuudessa tutustuttiin kestävyysraportoinnin voimassa olevaan lain-

säädäntöön ja hiilijalanjäljen laskemista ohjaileviin protokolliin. Keskeisimmät

lainsäädännön raportointidirektiivit ja -standardit ovat NFRD eli Non-Financial

Reporting Directive, CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive ja

ESRS eli European Sustainability Reporting Standards. GHG-protokolla velvoit-

taa yritykset laskemaan ja raportoimaan scope 1-, 2- ja 3-päästöt vuosittain.

Euroopan unionin kestävyysraportoinnin lainsäädäntö muodosti tietoperustan

laskurin tekemiselle. Toimeksiantajalta saatiin tarvittava data muun muassa polt-

toaineiden kulutustiedoista, alihankkijoiden raporteista ja työntekijöiden matka-

laskuista. Datalähteille etsittiin soveltuvat päästökertoimet, joiden avulla laskettiin

kokonaispäästöt. Lopputuloksena saatiin toimeksiantajan vuoden 2024 koko-

naispäästöt hiilidioksidiekvivalenttikiloina.

Ennen CSRD:n voimaantuloa, NFRD:n alaiset yritykset saivat raportoida pääs-

töistään vapaamuotoisesti. Vasta CSRD:n ja ESRS-standardien tullessa voi-

maan, yritykset velvoitettiin raportoimaan GHG-protokollan mukaisesti scope 1-,

2- ja 3-päästönsä. Esimerkiksi toimeksiantajan päästölaskennasta nähdään, että

merkittävä osuus kokonaispäästöistä on epäsuoria scope 3 -päästöjä. Scope 3 -

päästöjen laskematta jättäminen siis vääristää yrityksen hiilijalanjäljen suuruutta

huomattavasti.

Laskennan pohjalta tehtiin päästövähennystiekartta, jonka avulla löydettiin toi-

meksiantajan helpoimmat päästövähennyskohteet. Tuloksista havaittiin, että toi-

meksiantajan hiilijalanjälki on merkittävästi pienennettävissä vähentämällä toi-

meksiantajan scope 1- ja 2-päästöjä. Vaihtamalla omien kulkuneuvojen poltto-

aine dieselistä HVO-dieseliin (scope 1) ja uusimalla sähkösopimus yleissähköstä

hiilineutraaliin (scope 2), kokonaispäästöjä voidaan vähentää jopa 62,8 %.

Tuloksissa on otettava huomioon se, että lasketut kasvihuonekaasupäästöt voi-

vat olla epätarkkoja. Päästökertoimet vaihtelevat eri lähteiden mukaan ja tarvitta-

via päästökertoimia ei välttämättä ole mahdollista löytää. Päästökertoimien epä-

varmuustekijöiden lisäksi laskuri sisältää oletuksia datan puuttuvuuden vuoksi,

joka heikentää laskurin luotettavuutta. GHG-protokollan kasvihuonekaasujen mit-

taamisen ja arvioinnin epävarmuus -ohjeistuksen (2003) mukaan raportoinnissa

kuitenkin tärkeintä on kertoa käytetyt lähteet ja epävarmuustekijät läpinäkyvästi.

Laskentaa voidaan tarkentaa vähentämällä laskurin sisältämiä oletuksia tiedon-

keruulomakkeiden avulla ja lisäämällä laskuriin myös muita scope 3 -kategorioita.

Omien kulkuneuvojen polttoaineiden kulutuksen päästölaskennassa olisi voitu

laskea myös polttoaineiden epäsuorat elinkaaripäästöt, jotka olisivat tarkentaneet

tuloksia. Uusiutuvan dieselin käyttö ei tuo yhtä merkittävää päästövähennystä,

jos huomioon otetaan polton lisäksi myös tuotantoketjun, kuten pumppauksen,

jalostuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt. Kun laskentatavat ja epävar-

muustekijät tällä tavoin avataan, yrityksen kokonaispäästölaskenta on tehty EU:n

lainsäädännön mukaisesti.

33 
LÄHTEET 
Argus  Media  2025.  Diesel  &  HVO  monthly  averages.  Luettavissa: 
https://omr.de/en/products/diesel-hvo-monthly-averages. Luettu: 6.5.2025. 
Autoalan Tiedotuskeskus 9.1.2025. Henkilöautokanta käyttövoimittain. Luetta-
vissa:  https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/autokanta_kayttovoimit-
tain/henkiloautokanta_kayttovoimittain. Luettu: 8.4.2025. 
Ecobio  6.7.2023.  Mitä  tarkoittavat  scope  1,  2  ja  3  -päästöt?  Luettavissa: 
https://ecobio.fi/mita-tarkoittavat-scope-1-2-ja-3-paastot/. Luettu: 21.1.2025. 
Ecofys 2009. Methodology for the free allocation of emission allowances in the 
EU ETS post 2012. Sector report for the mineral wool industry. Luettavissa: 
https://climate.ec.europa.eu/system/files/2016-11/bm_study-mine-
ral_wool_en.pdf. Luettu: 8.4.2025.  
EcoOnline 13.7.2023. CSRD – EU:n uusi direktiivi kestävyysraportointiin. Luetta-
vissa:  https://www.ecoonline.com/fi/blogi/csrd-direktiivi-ja-kestavyysraportointi/. 
Luettu: 27.1.2025.  
EcoOnline  28.12.2023.  ESRS  pähkinänkuoressa.  Blogi.  Luettavissa: 
https://www.ecoonline.com/fi/blogi/esrs-pahkinankuoressa/. Luettu: 13.1.2025. 
EFRAG s.a. Sector-specific ESRS. Luettavissa: https://www.efrag.org/en/sustai-
nability-reporting/esrs-workstreams/sectorspecific-esrs. Luettu: 15.1.2025. 
EPA 2019. Managing your hazardous waste: A guide for small businesses. Luet-
tavissa:  https://www.epa.gov/hwgenerators/managing-your-hazardous-waste-
guide-small-businesses. Luettu: 6.5.2025. 
Euroopan  unioni  s.a.  Säädöstyypit.  Luettavissa:  https://european-union.eu-
ropa.eu/institutions-law-budget/law/types-legislation_fi. Luettu 22.1.2025. 
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lo-
kakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta 
yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja 

34 
monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta. Euroopan unionin vi-
rallinen  lehti  15.11.2019.  Luettavissa:  https://eur-lex.europa.eu/legal-con-
tent/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014L0095. Luettu: 27.1.2025.  
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päi-
vänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direk-
tiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysra-
portoinnin  osalta.  Euroopan  unionin  virallinen  lehti  16.12.2022.  Luettavissa: 
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32022L2464. 
Luettu: 27.1.2025. 
European Commission 20.12.2023. EU-finance podcast: The one about sustai-
nability reporting. Kuunneltavissa: https://finance.ec.europa.eu/eu-finance-pod-
cast-future-finance/eu-finance-podcast-one-about-sustainability-repor-
ting_en?prefLang=fi Kuunneltu: 15.1.2025. 
European  Commission  s.a.  Corporate  sustainability  reporting.  Luettavissa: 
https://finance.ec.europa.eu/capital-markets-union-and-financial-markets/com-
pany-reporting-and-auditing/company-reporting/corporate-sustainability-repor-
ting_en. Luettu: 15.1.2025. 
Eurostat  s.a.  Glossary:  Carbon  dioxide  equivalent.  Luettavissa:  https://ec.eu-
ropa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Car-
bon_dioxide_equivalent. Luettu 20.1.2025. 
HSY  s.a.  Jätemäärien  laskenta  yrityksessä  ja  yhteisössä.  Luettavissa: 
https://www.hsy.fi/49658e/globalassets/jatteet-ja-kierratys/tiedostot/jatemaa-
rien_laskentaohje_yrityksille.pdf. Luettu: 8.4.2025. 
IPCC 2014. Annex III: Technology-specific cost and performance parameters. S. 
1335.  Luettavissa:  https://www.ipcc.ch/report/ar5/wg3/technology-specific-cost-
and-performance-parameters/. Luettu: 13.2.2025. 
Komission  delegoitu asetus  (EU) 2023/2772, annettu  31  päivänä heinäkuuta 
2023, Euroopan parlamentin ja  neuvoston direktiivin 2013/34/EU täydentämi-
sestä kestävyysraportointistandardien osalta. Euroopan unionin virallinen lehti 

35 
22.12.2023.  Luettavissa:  https://eur-lex.europa.eu/legal-con-
tent/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202302772. Luettu: 14.1.2025. 
Motiva  Oy  2012.  Puupelletti  lämmittää  puhtaasti  ja  uusiutuvasti.  Luettavissa: 
https://www.energiatehokaskoti.fi/files/448/Puupelletti_lammittaa_puh-
taasti_ja_uusiutuvasti.pdf. Luettu: 24.2.2025.  
Motiva Oy 7.2.2025. Sähkön päästökertoimet. Suomen viiden vuoden liukuva 
keskiarvo. Excel-tiedosto. Luettavissa: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energian-
kaytto_suomessa/co2-paastokertoimet. Luettu: 24.2.2025. 
Neste  s.a.  Uusiutuvaan  dieseliin  vaihtaminen.  Luettavissa: 
https://www.neste.com/fi-fi/tuotteet-ja-innovaatio/neste-my-uusiutuva-diesel. Lu-
ettu: 6.5.2025.  
OP  suuryritystutkimus  2024.  Luettavissa:  https://www.op.fi/docu-
ments/10208/1661249/OP+-Suuryritystutkimus-2024-.pdf/a9755b6a-d616-
c47a-2cac-b71ddc153f7d?t=1704806059514. Luettu: 23.1.2025. 
Semkin,  N.  24.5.2022.  Päästövähennystiekartan  suunnittelu.  Luettavissa: 
https://fibsry.fi/wp-con-
tent/uploads/2022/05/Pa%CC%88a%CC%88sto%CC%88va%CC%88hennys-
suunnitelmat_Nikita-Semkin.pdf. Luettu: 6.5.2025. 
SFS-EN ISO 14067:2018. Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalan 
jäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet. Suomen Standardisoimisliitto 
SFS.  Helsinki.  Luettavissa:  https://online.sfs.fi/fi/index/tuot-
teet/SFS/CENISO/ID2/1/834482.html.stx. Vaatii lisenssin. Luettu: 22.1.2025. 
Suomen ympäristökeskus 2022. Y-HIILARI-laskentatyökalu. Excel-tiedosto. Lu-
ettavissa:  https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-
%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille. Luettu: 10.1.2025.  
Taloushallintoliitto  s.a.  a.  Yritysvastuu  ja  kestävyysraportointi.  Luettavissa: 
https://taloushallintoliitto.fi/tietopankki/yritysvastuu-ja-kestavyysraportointi/.  Lu-
ettu: 17.1.2025. 

36 
Taloushallintoliitto s.a. b. Mitkä yritykset ovat velvollisia raportoimaan kestävyy-
destään? Luettavissa: https://taloushallintoliitto.fi/tietopankki/yritysvastuu-ja-kes-
tavyysraportointi/mita-yrityksia-kestavyysraportointi-koskee/. Luettu: 15.1.2025. 
Tilastokeskus 2023. Energialähteiden osuudet sähkön kokonaistuotannosta vuo-
sittain, %. Luettavissa: https://stat.fi/tilasto/salatuo. Luettu: 24.2.2025. 
Tilastokeskus  2025.  Polttoaineluokitus.  Luettavissa: 
https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html. Luettu: 13.2.2025. 
UK Government GHG Conversion Factors for Company Reporting. 30.10.2024. 
Excel-tiedosto. Luettavissa: https://www.gov.uk/government/publications/green-
house-gas-reporting-conversion-factors-2024. Luettu: 24.2.2025. 
Valli,  E. 8.6.2023.  Hiilijalanjälki  –  Mitä  se oikeastaan  tarkoittaa? Luettavissa: 
https://biocode.io/fi/mika-on-hiilijalanjalki/. Luettu: 20.1.2025. 
VTT 2006. Dityppioksidin (N2O) ja metaanin (CH4) päästökertoimia Suomen voi-
malaitoksille,  lämpökeskuksille  ja  pienpoltolle.  Luettavissa:    https://publicati-
ons.vtt.fi/pdf/workingpapers/2006/W43.pdf Luettu: 13.2.2025. 
WBCSD & WRI 2003. The Greenhouse Gas Protocol. GHG Protocol guidance 
on uncertainty assessment in GHG inventories and calculating statistical para-
meter  uncertainty.  USA.  Luettavissa:  https://ghgprotocol.org/calculation-tools-
and-guidance?ap3c=IGXmCH6WDeDPomoEAGXmCH6mIt-
Db9NCNH00dmje0ZqebCmgPw#sector_specific_tools_id. Luettu: 12.5.2025. 
WBCSD & WRI 2004. The Greenhouse Gas Protocol. A Corporate Accounting 
and  Reporting  Standard.  USA.  Luettavissa:  https://ghgprotocol.org/corporate-
standard. Luettu: 22.1.2025.  
WBCSD & WRI 2011. The Greenhouse Gas Protocol. Corporate Value Chain 
(Scope 3) Accounting and Reporting Standard. USA. Luettavissa: https://ghgpro-
tocol.org/corporate-value-chain-scope-3-standard. Luettu: 24.1.2025.  
 
 

LIITTEET

Liite 1 Tiedonkeruulomake (salassa pidettävä)

Liite 2 Hiilijalanjälkilaskuri (salassa pidettävä)

1 views·37 pages

YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF Free Download

YRITYKSEN HIIlijALANJÄLJEN LASKEMINEN JA TIEDONKERUUN OPTIMOINTI PDF free Download. Think more deeply and widely.

Uploaded by Micheal Shields on 4/10/2026

/37

100%